Tallinnan keskiaikainen Vanhakaupunki tarjoaa siellä kulkijalle valtavan määrän historian havinaa täynnä olevia rakennuksia, kujia, salaisia käytäviä ja ihastuttavia sisäpihoja. Tavalliselta näyttävä porttikongi voi johdattaa pienelle kujalle, josta pääsee oikaisemaan seuraavalle kadulle tai sisäpihalle. Tuon tuosta päätyyy paikkoihin, jotka näyttävät suoraan satukirjan sivulta napatulta.
Kaunis Katariinankuja vie suoraan keskiajalle
Katariina Käik eli Katariinankuja (St. Catherine’s passage), Pyhän Katariinan kirkko ja dominikaaniluostari kuuluvat Vanhankaupungin vanhimpiin ja ihan ehdottomasti näkemisen arvoisiin kohteisiin. Katariina Käik yhdistää Vene- ja Müürivahe-kadun ja sen varrelta löytyy käsityöläispuoteja ja ravintoloita.
Pyhän Katariinan kirkko toimi dominikaaniluostarin kirkkona miltei 300 vuotta ja se oli luostarikompleksin sisäpihan päärakennus. Kirkon uskotaan tuhoutuneen miltei kokonaan vuonna 1531-32 riehuneessa suuressa tulipalossa uskonpuhdistuksen aikoihin. Nykyisin kirkosta on jäljellä portteja, hautausmaa ja muurien osia. Vaikka kirkosta on jäljellä vain rauniot, sen akustiikka on edelleen loistava ja siellä järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä sekä näyttelyitä.
Vuonna 1246 perustettu dominikaaniluostari eli Pyhän Katariinan luostari (St. Catherine’s Monastery) kuuluu Tallinnan vanhimpiin rakennuksiin. Luostarin perustivat dominikaanisen veljeskunnan munkit. Vaatimatonta elämää viettävät kerjäläisveljestöt yleistyivät Virossa kristinuskon leviämisen myötä ja he näyttelivät isoa roolia tavallisen väestön uskoon käännyttämisessä. Pyhän Katariinan luostarille kuului Vanhan-Liivinmaan, eli saksalaisten 1200-luvulta aina 1500-luvulle saakka hallitseman Baltian alueen suurin kirkko, Pyhän Katariinan kirkko, joka sijaitsi luostarin yhteydessä. Munkit saivat lahjoituksia luostaritoiminnan ylläpitämiseen Tallinnan rikkailta porvareilta ja kauppias killalta. Lisäksi munkit rahoittivat toimintaansa maanviljelyllä, kalastamalla ja panemalla olutta.
Dominikaaniluostarista on jäljellä itäsiipi ja kirkon raunioita
Keskiaikaista gotiikan tyylisuuntaa edustava luostari sijoittui Vene- ja Müürivahe-kadun väliin, keskelle kauppiaskortteleita. Samasta paikasta löytyy edelleen luostarista sekä kirkosta jäljelle jääneet osiot. Luostarin toiminta loppui uskonpuhdistukseen ja sen jälkeen se oli muutamia vuosia tyhjillään. Tyhjillään ollut luostari ja sen yhteydessä toiminut kirkko tuhoutui sittemmin suurilta osin tulipaloissa. Luostarista on tänä päivänä jäljellä itäsiipi, jossa toimii dominikaaninen luostarimuseo. Luostarin ruokalan paikalle rakentui myöhemmin Pietarin ja Paavalin kirkko.
Dominikaaniluostarin museo esittelee munkkien elämää ja luostarin jäljellä olevia tiloja, raunioita sekä taidokkaita kivitöitä. Museon pääsymaksu on vain muutaman euron. Vaikka museon nettisivuilla kerrotaan sen olevan auki joka päivä, ovi on jostain syystä aika usein tiukasti säpissä. Suosittelemme kuitenkin kävelemään läpi tunnelmallisen Katariinan käytävän ja astumaan sisään Müürivahe-kadulta luostariin johdattavaan porttikongiin.
Sisäpihalle johdattavan porttikongin jälkeen eteen avautuu nimittäin jo hyvää esimakua antava pikkupiha, joka on niin viehättävä, että täytyy ihan nipistää itseään varmistaakseen, että silmät näkevät varmasti ihan oikein. Mikäli dominikaaniluostarin ovi sattuisikin olemaan lukossa, pääsee tällä pienellä pihalla jo aistimaan historian havinaa.
Lähteet: Wikipedia, Visit Tallinn, Veniceexpert.com, Hopnerimaja.eu, Claustrum.eu
Yhteystiedot
Avoinna: Luostariin pääsee tutustumaan toukokuusta syyskuun loppuun joka päivä klo 11.00 - 17.30. Luostarin nettisivuilla ilmoitetuista aukioloajoista huolimatta luostarin ovi on usein lukossa.
Osoite: Dominikaaninen luostari löytyy osoitteesta Müürivahe tn 33
